Koivulan lähdöt on käsite, jonka
useat pelaajat tuntevat, eli kahdesta
hakusta pienellä, kolmesta isolla,
kuva kolmannesta keskimmäisellä
jne. Illalla 19.10. tuli Koivulan lähtö.
Kari menehtyi pitkällisen sairauden
murtamana. Suomen bridge menetti
legendaarisen pelaajan. Lienee turhaa
yrittää luetella Karin lukuisia menestyksiä.
Kari oli Life master ja se kertoo
paljon. Uraan mahtui varsinkin
Matti Hanskin kanssa kaiken värisiä
SM-mitaleja ja edustustehtäviä. Hienoja
osaamisen näytteitä olivat vielä
vuosi sitten Janne Ekholmin kanssa
kahden simultaanin voitot reippaasti
yli 70% tuloksilla. Lahtelainen kerhopelaajadaami
kuvasi Karia todelliseksi
herrasmieheksi, joka löysi aina
jotain positiivista sanottavaa varsinkin
vähemmän pelanneille. Kari saattoi
tokaista harmistuneena omasta
suorituksestaan: tyräperse mikä tyräperse,
mutta esimerkiksi partnerin
pelinvienti ei ollut huono, se oli vähän
varovainen.
Tarjoaminen ei aina ollut Karin vahvinta aluetta, ja se pakotti hänet kehittymään erinomaiseksi pelinviejäksi, koska reippaan tarjoamisen myötä päädyttiin välillä liian korkealle. Tarjoussarjan päätteeksi Kari lausahti mielellään: nyt loppui löpinät, ja kun kireä sitoumus oli leivottu kotiin, tuli pisteeksi: jo rupes ukot uskomaan.
Puolustuksessa Kari oli vaarallinen, ja hänellä oli hyvä vainu asioiden laidasta sekä avautuneista mahdollisuuksista.
Elokuun lopulla Seppo Niemi, Jukka Mäkinen ja allekirjoittanut matkasimme Karin vieraiksi Lahteen. Vierailu sisälsi myös 28 jakoa Karin terassilla kauniissa auringonpaisteessa. Vanha mestari kohosi huippupäiviensä tasolle. Seppo ja Jukka saivat kyytiä; minä sain nauttia Karin erinomaisista pelinvienneistä lepääjänä. Syyskuinen kerhoilta jäi Karin viimeiseksi kilpailuksi, kun hän kaatui murtaen lonkkansa.
Jäämme kaipaamaan suurta pelaajaa ja erityisen hienoa sekä lämminhenkistä ihmistä. Menetys on meille suuri. Samalla lähetämme tuonpuoleisen pelaajille varoituksen: Olkaa valmiina, Koivula tulee, viimeisen pelaamansa jaon toppi kainalossa!