Seppo syntyi Varkaudessa 1935, vietti sota-ajan sotalapsena ensin Tanskassa ja sitten Ruotsissa. Hän palasi sodan
jälkeen kotiin täysin ruotsinkielisenä ja vanhempansa joutuivat opettamaan pojalleen Suomen kielen uudelleen.
Seppo piti yhteyttä myöhemminkin lahden toiselle puolelle ja vielä viime kesänä teki matkan Ruotsiin tapaamaan sijaisperheensä lapsia.
Seppo valmistui diplomi-insinööriksi Helsingissä ja aloitti työuransa TVH:n palveluksessa, mutta siirtyi pian talonrakennusalalle. Perusyhtymältä hän siirtyi Arvo Westerlundille ja myöhemmin osti itselleen kyseisen yhtiön ja johti sitä menestyksekkäästi parikymmentä vuotta. Yhtiö muutti nimensä vuonna 1991 AW-Kiintestöt Oy:ksi, jonka toimitusjohtajana häntoimi kuolemaansa asti. Työ ei kuitenkaan ollut Sepolle koskaan tärkein asia elämässä. Perhe oli tietysti tärkein, mutta bridge oli kirkkaana kakkosena elämän tärkeysjärjestyksessä.
Sepon bridgeura alkoi jo teekkarivuosina 60-luvun alkupuolella. Eri värisiä SM-mitaleita hän ehti voittamaan useita bridgeuransa aikana. SM-parikilpailun Seppo voitti vuonna 1971 Sakari Tolmalan kanssa. SM-senioriparikilpailun voitto tuli vuonna 1997 partnerina Kalevi Koskikallio. SM-veteraaniparikilpailun Seppo voitti peräti kolme kertaa, vuosina 2011, 2023 ja 2024, partnerina jokaisena kertana Matti Sihvola. Maajoukkueedustuksia Sepolla oli useita senioriluokassa. EM-joukkuekilpailuissa hän edusti Suomea 2006 Varsovassa, 2012 Dublinissa, 2014 Opatijassa ja 2017 Montecatinissa. Philadelphian MM-kilpailuissa 2010 Seppo oli mukana edustamassa Suomea maatamme senioriluokassa. Seppo harrasti myös golfia, varsinkin poikansa Riston kanssa.
Sepon suurin panos suomalaiseen bridgeen oli hänen osuutensa liiton omien tilojen hankkimiseen. Hänen aloitteestansa ja rahoituksella SBL sai oman pelihuoneiston, Bridge Areenan, Lauttasaareen vuonna 1997. Suomen bridgeliiton kunniajäseneksi hänet kutsuttiin vuonna 2006.
Spelmans bridgekerhon toiminnassa Seppo oli mukana kerhon perustamisesta 1973 lähtien. Spelmans kokoontuu ravintola Zinnkellerissä maanantai-iltaisin ja Seppo osallistui näihin peleihin vielä viimeisimpinä elinpäivinään. Seppo myös runsaskätisesti sponsoroi useita Spelmansien syksyisiä pelimatkoja etelän aurinkoon.
Seppo tapasi ensimmäisen vaimonsa Railin jo 16-vuotiaana Varkaudessa. Naimisiin he menivät 50-luvun lopulla ja perhe heistä tuli poikansa Riston myötä 1965. Railin kuoltua Seppo tapasi Brittin vuonna 2007 ja avioliitto solmittiin vuonna 2015. Vielä viimeisinä vuosina Britt ja Seppo matkustelivat yhdessä paljon.
Seppo oli koko ikänsä ensisijaisesti yrittäjä ja yrittäjyys oli hänelle sydämenasia. Hän oli hyväntekijä ja herrasmies, antelias, tyylikäs ja huolehtivainen isä, puoliso ja ystävä. Hän jatkoi isoisänsä Zachris Castrenin aikaisemmin aloittamaa Helsingin Työväen opiston opiskelijoiden stipendirahastoa perustamalla Zachris Castrénin säätiön lahjoittamalla siihen pääoman vuonna 2008. Tyypillistä Sepolle oli, ettei hän tehnyt sitä itseään tai omaa nimeään esiin tuomalla. Hän toimi säätiön hallituksen jäsenenä kuolemaansa saakka. Sepon sydäntä lähellä oli myös Terhokodin toiminta.
Hyvän ystävän muistoa kunnioittaen