Kortinsuojelu

[arsku]

KORTINSUOJELU

Bridgeurani alkuvaiheessa olen keskittynyt vain omaan peliini. Ajan myötä olen alkanut kiinnittää huomioita pelaamiseen liittyviin muihin asioihin, kuten kortteihin ja viime aikoina olen havainnut, kuinka tärkeä asia on kortinsuojelu.

Kortinsuojelussa esiintyy kolme koulukuntaa. Kovimmat kortinsuojelijat katsovat, että bridgessä kortit joutuvat olemaan luonnottomassa tilassa, koska bridgekorteilta riistetään luontainen yhteys koko korttipakkaan. Kortithan joutuvat olemaan brikoissa alati vaihtelevien korttikumppaneiden kanssa, eikä tällöin pääse syntymään pysyviä korttisuhteita. Lisäksi jotkut katsovat, että bridge on pelinä syrjivä ja rasistinen, koska jokereita ei oteta mukaan peliin. Siksipä kovimmat kortinsuojelijat eivät pelaa lainkaan bridgeä, ainakaan korteilla. Osa heistä saattaa suostua pelaamaan bridgeä tietokoneella, osa ei taas suostu siihenkään, koska he katsovat että nettipelaaminen voi johtaa kuitenkin pelaamiseen oikeilla korteilla.

Toinen koulukunta on sitä mieltä, että kortit kyllä mukautuvat bridgen pelaamiseen. Mutta he pyrkivät rajoittamaan illassa pelattavien jakojen määrää, koska he katsovat, että bridge kuitenkin rasittaa kortteja. Tämän koulukunnan edustajia on bridgen järjestötoiminnassa korkeissakin asemissa.

Kolmas koulukunta katsoo, että kortit kyllä kestävät bridgen pelaamista runsaassakin määrin, mutta he panostavat korttien hyvinvointiin ja he pyrkivät parantamaan korttien kohtelua bridgessä. Tämä koulukunta kiinnittää huomiota ensinnäkin kilpakorttien ja kerhokorttien eroihin. Kokeneet pelaajathan tunnistavat kortin vuosikerran ja lähtömaan, ja he pystyvät ottamaan tämän huomioon korttien käsittelyssä. Minulta tämä erittely ei valitettavasti vielä onnistu. Meistä jokainen voi kuitenkin kohdallaan toteuttaa kortinsuojelua omien kykyjensä mukaan.

Suhtaudumme väistämättä kortteihin eriarvoisesti. On niitä kortteja, joita kukaan ei välittäisi nähdä kädessään, ja toisaalta taas kortteja, joita kaikki soisivat sormeilevansa. Miten kortit sitten kokevat tämän eriarvoisuuden? Korttihan on laumaolio ja on tottunut hierarkiaan. Bridgen eduksi on sanottava, että maiden sisäinen hierarkia vaihtelee: joskus ristikakkonenkin voittaa pataässän.

Kortteihin on syytä suhtautua joka tapauksessa kunnioittaen ja arvostaen. Olisi hyvä tapa tervehtiä kortteja, kun saa ne käteensä. Niitä voisi myös käsitellä hellyydellä ja silittää vaikka siinä tilanteessa, kun joutuu odottamaan vastustajien tarjoamista.

Korttien sekoittaminen jaon jälkeen on erityisen tärkeää korttien terveyden kannalta. Kortit kaipaavat käsin sekoittamista. Varsinkin niissä kerhoissa, joissa jaot tehdään koneellisesti, niin tämä on ainut tilaisuus, kun kortit saavat kokea tätä inhimillistä kosketusta.

Jotkut kokevat ongelmaksi eri-ikäisten korttien käsittelyn. Nuoret kortit tuntuvat liian liukkailta ja ikääntyneet kortit taas tahmeilta. Vaikka keski-ikäisillä korteilla pelaaminen tuntuukin ongelmattomimmalta, meidän pitää muistaa, että jokainen kortti käy läpi elinkaarensa. Nuorten korttien kouluttamiseen kannattaa suhtautua kärsivällisesti. Ikääntyneiden korttien suhteen vallitsee kaksi koulukuntaa. Joidenkin mielestä korteilla pitäisi pyrkiä pelaamaan mahdollisimman pitkään. Toisten mielestä taas ikääntyneillä korteilla pelaaminen alkaa olla jo kortinrääkkäystä, kun mennään tietyn rajan yli. Heidän mielestään kortit eivät enää siinä vaiheessa nauti pelaamisesta, joten ne ansaitsevat päästä viimeiseen lepoon.

Minulle ei ole vielä valjennut, kuinka kortinsuojelu on organisoitu Suomen Bridgeliitossa. Onko esimerkiksi perustettu kortinsuojelun toimikuntaa? En ole ainakaan löytänyt siitä mainintaa liiton sivuilta, mutta se saattaa toki johtua siitä, että sivuja ei ole vielä päivitetty tältä osin.

Vuosien varrella kortinsuojelussa on saavutettu kiistattomia edistysaskelia. Toisen ryhmän kortinsuojelijoiden vaatimuksesta on lisätty barometrikilpailuja, koska niissä samoja kortteja rasitetaan vähemmän. Peli-illat ja kilpailut ovat muuttuneet savuttomiksi. On myös nostettu esiin alkoholin käytön kieltäminen kortinsuojelullisista syistä. Joidenkin mielestä kilpakortteja ja kerhokortteja pitäisi käsitellä tässä asiassa eri lailla: kilpailuissa kortit joutuvat kovemmalle koetukselle, ja silloin pelaajien alkoholin käyttö häiritsee niitä; kerhopeleissä korttien asema on taas leppoisampi, eikä alkoholista ole silloin niin vakavaa haittaa.

On tuotu esille, että tasa-arvosyistä jokerit pitäisi ottaa mukaan bridgeen. Tosin bridge ei ole ainut korttipeli, josta jokerit suljetaan pois. Suomen Bridgeliitto on päättänyt seurata tässä kansainvälistä kehitystä. Jos muualla aletaan ottaa jokerit mukaan peliin, kasvaa myös paine suomalaisia kohtaan. Viimeistään jokerit joudutaan ottamaan peliin meilläkin, jos asiasta säädetään Eu-direktiivi.

Hevosmiesten tietotoimiston mukaan Suomen Bridgeliiton hallitus valmistelee kortinsuojelullista ohjelmaa ja aikoo tuoda sen julkiseen käsittelyyn. Pidän tosin mahdollisena, että tämäkin hanke venyy eikä sitä saada välttämättä aikaiseksi kovinkaan pian.