Kirjoittaja piv » 05 Syys 2010, 21:44
Ennen ratkaisun esittämistä pitäisi määritellä sekä ongelma että tavoitteet. Lakitoimikunnan esitys ei pidä sisällä kumpaakaan.
Pelaajilla on oikeus saada tietää vastustajan sopimukset (BL40). Bridgelaki antaa pelaajalle mahdollisuuden kysyä tarjouksen (tai pelitavan) merkitystä omalla vuorollaan (BL 20F). Kysymiseen liittyy kuitenkin aina riski luvattoman tiedon välittämisestä (BL 20F ja BL 16). Lisäksi kyseleminen hidastaa peliä.
Jos pelaaja on epätietoinen tai epävarma vastustajiensa tarjousten merkityksestä, hänen tulee jossain vaiheessa jakoa kysyä, koska muuten hän antaa vastustajilleen täysin turhan edun.
Mitä alertmenettely sitten tarjoaa, koska ilman alertointia pelaajan pitäisi kysyä tarjoukset, joiden merkityksestä hän ei voi olla varma? Alert ei lisää pelaajan tietoa tarjouksen merkityksestä - pelaaja kysyy edelleen alertoitujen tarjouksien merkitystä, koska hän on epävarma tai epätietoinen. Yksikään tarjoussarjassa tehty alert ei vähennä kyselyjen tarvetta.
Alertmenettelyn etu tulee siitä, että pelaaja voi olla varma, että hän tietää kysymättä alertoimattoman tarjouksen merkityksen. Jotta alertmenettelystä on jotain hyötyä, alertoimattomien tarjousten merkitysten tulee pysyä sellaisissa rajoissa, ettei pelaajan tarvitse kysyä mitään hänelle relevanttia tietoa.
Jos alertointisäännöstö laaditaan siten, että alertoimattomien tarjousten vaihtelurajat ovat suuria, säännöstöstä ei ole mitään hyötyä. Sama tilanne saavutetaan joko sillä, että alertoidaan kaikki tarjoukset tai ei alertoida mitään.
Tässä olisi pari esimerkkiä huonoista alertsäännöistä:
1) 2D-avaus pitää alertoida, jos se ei ole heikko kahdenavaus tai multi. Suomessa tämä kattaisi melkoisen osan 2D-avauksista ja vain muutama harva pitäisi alertoida. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pelaaja joutuu kysymään sekä alertoidut että alertoimattomat avaukset - tosin alertoimattomista avauksista hän voi kysyä "Multi vai heikko?".
2) Tasaisen käden NT-avausta ei tarvitse alertoida, jos voima on välillä 12-19 ja korkeintaan 3 pisteen alueella. Taas joudutaan kysymään - tosin nyt riittää kyselyksi vain "Avauksen voima?".
Jos alertsäännössä on kohta, ettei jotain tarjouskategoriaa alertoida ollenkaan, se tarkoittaa samaa kuin kaikkien saman tarjouskategorian tarjousten alertointi. Miksikö? Siksi, että alertin puuttuminen ei anna mitään informaatiota.
Jos mitään kahdennuksia ei alertoida, seuraavasta sarjasta tulee painajainen jatkajalle: 1C - (1D) - X: X voi olla tavallinen negatiivinen kahdennus luvaten 44-ylävärit, se voi luvata pelkän herttavärin (yliviennit 1C-avaukseen), se voi olla hi/lo-kahdennus tai jotain muuta. Jatkaja haluaa tietää kahdennuksen merkityksen ennen tarjoustaan - joskus merkitys on sellainen, että jatkaja passaa antaen usein luvatonta tietoa. Entäpä sarja 1D - (1H) - X? Kahdennus voi luvata 4k padan, luvata 4+ pataa tai kieltää patavärin. Patavärin omistama jatkaja joutuu kysymään ja mahdollisesti joskus passaamaan.
Esimerkkejä voisi jatkaa loputtomiin.
Jos SBL aikoo uusia alert-sääntönsä esitettyyn, minusta parempi ratkaisu olisi luopua koko alertmenettelystä. Huonoinkin konventiokortti kattaa avaukset ja 2/1 nyanssit voi lähtijä selvittää. Kannattaa myös muistaa, ettei sanaa konventio ole enää määritelty bridgelaissa (vanha määritelmä oli todella huono). Tällöin ison osan alertsäännöstöstä voi valitettavasti tiivistää seuraavaan: "Konventionaaliset tarjoukset tulee alertoida. Mistä tietää mikä tarjous on konventionaalinen? Siitä, että se pitää alertoida."
Huonojen alertsääntöjen puutteita voi peittää kunnollisilla konventiokorteilla. Jos pelaaja voi katsoa tarvittavan tiedon konventiokortista, alertointi menettää osittain merkityksensä.
Parempi olisi panostaa kunnollisiin konventiokortteihin sekä vaatia niitä; SBL:n hallitus on kokouksessaan 24.4.2008 päättänyt: "Jokaisella parilla tulee olla kaksi samansisältöistä konventiokorttia, jotka on asetettava pöydälle vastustajien saataville välittömästi parin tullessa pöytään."